Syá¶pá¤

Ovelta ikkunaani
Vintiltᤠkellariini
Lá¶ytyy sun merkkejá¤si juuri mistᤠetsittiinkin
Mᤠhá¤peá¤n niin tá¤tá¤
Koomista esitystá¤
Jota me pidetá¤á¤n yllᤠkoska ei ymmá¤rretá¤

Tosiasiaa, jonka idioottikin ná¤kee
Ihan okei, helvetin okei

Pá¤á¤stᤠmut pois, pá¤á¤stᤠmut pois
Ansakuopan pohjalta jonne sᤠminut toit
Ihon aukoi, saumat ratkoi
Luulen ettᤠteit sen siksi koska sinᤠvoit
Mitᤠminulle syá¶tá¤t?
Perkeleen tyá¶tá¤

Ja sisá¤llᤠsyntyy syá¶pá¤

Lukot ei avautuneet
Ei vaikka mitᤠmᤠteen
Vaikka mᤠkoitin jopa kirjoittautuu osastolle
Asiat on jo menneet
Yli sen kipupisteen
Jonka já¤lkeen alkaa niin arvaamaton alue

Ná¤mᤠasiat minut idiootiksi tekee
Ihan okei, helvetin okei