Armo

Minut ympá¤rá¶in tyhjyydellᤠjotta voisin ná¤hdá¤
Jotta oppisin itse mitᤠtunnen
Ja tietá¤isin sen
Nyt on mentá¤vᤠyksin
Kulkee pitá¤á¤ ilman varjoo
Osan já¤á¤tá¤vᤠtaakse jotta toinen voi loppuun lá¶ytá¤á¤

Tá¤tᤠhetkeᤠkartoin, tá¤tᤠvá¤istin, tá¤tᤠniin pelká¤sin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

Viimeiseen tiimaan
Tá¤há¤n pá¤á¤ttyy paljon hyvá¤á¤, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tá¤n tá¤ytyy mennᤠná¤in
Vaikka tahtoisin kieltá¤á¤, koittaa sá¤ilyttá¤á¤
Mutta tiedá¤n et on turhaa
Armoo viivyttá¤á¤

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken tá¤yttá¤á¤
Niin tuskaisen lá¤snᤠjoka hetki vaikka pá¤á¤n pois ká¤á¤ntá¤á¤
Vaikka sulkisi silmá¤t kuva sá¤ilyy eikᤠmee minneká¤á¤n
Muttei silti tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan

Tá¤mᤠtie meidá¤t kaataa
Ei voi jatkaa
Ei voi olla ná¤in
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika