Surmatun Säkkeet

Syvän mustempi olj' syttä
silimissään synkee sihti
Rutto runtelj' joka ruojoo
kinttujasa vaevas kihti
Ympärillään kuolon löyhkä
ilima sakkeena kärpäsistä
Maot ryömi pitkin nahkoo valu visva sen käsistä

Karsikosta kiänny sijaton sielu
Paekkas ee ou piällä muan
Palloo takas kalamiston leppoon
Vaeltoo et ennee tiällä sua

Kyitä jaloessasa kiemursj '
kiärmesitä mua olj' musta
Sahaseläst siinä sihisj '
kuiski korvaan hookotusta
"Jätä tuakses tuonen tuvat
astu pirttiin eläväisten
Annan niittten maestoo kostoo
tuomijota kättes jäesten"

Mieltään korvens liekki koston
silimistään paesto raevo
Poltti laella kiärmeen myrkyn
vihan ehtymätön kaevo