Yks On Huoli

Nyt mie laulan pienen virren,
pienen virren vá¤rssyn.
Miulla surruu suu on tá¤ynná¤,
kieli huolta kirjaviis.
En laula hyvill mielin,
laulan suulla surkiall.

Suru virret suuhun tuopi,
iká¤vá¤inen itkettá¤á¤
Miull on huolet viiet, kuuet
surut suuret seitsemá¤t.
Itku silmá¤ni sitoopi,
huoli pá¤á¤ni harjoaa.

Paremp oisin mie poloinen,
oisin ollut syntymá¤tt.
Syntymá¤ttá¤, kasvamatta,
ilmoihin ylemá¤tt.
Mikᤠlienevi minulla,
tá¤má¤n huolen hoivannu?

Oisko toista huolellista,
kolmatta kovaosaist.
Jolle sanoisin sanani,
haastan mielihaikiain.
Miull on huolet moninaiset,
murheet monenná¤ká¶iset.

Yks on huoli pá¤á¤ni pá¤á¤llá¤,
toinen alla jalkojain.
Kolmas keskellᤠsyá¤ntá¤,
kolmas keskellᤠsyá¤nt.
Se miun manalle viepi,
torkuttaapi tuonelaan.