Pimeyden Morsian

Onko tá¤mᤠpainajainen
vai aito ká¤tkyt kuolema
kylmá¤n hikinen vartaloni
on kuin norsun nuolema

Pimeyden morsian turmion ká¤tilá¶
on sá¤ilá¶nyt purkkeihin lapsia
tá¤mᤠkarju astuu siilien pá¤á¤lle
ja muistuttaa uusnatsia

Syksyllᤠpimeys henkiin herá¤á¤
má¶rá¶ká¶llit ká¤rpá¤ssieniᤠkerá¤á¤
ne istuttaa niitᤠpensaisiin ja puihin
sieltᤠne joutuvat lasten suihin

Routa lapset kalikaksi já¤á¤tá¤á¤
má¶rá¶ká¶llit lapsia ympá¤ri ká¤á¤ntá¤á¤
ja enkeli taivaan lausui ná¤in:
miksi natiaiset ovat vá¤á¤rin pá¤in?

Joka ilta kun lamppu sammuu
ja saapuu se oikea yá¶
ilkeys nurkassa varttuu ja lapsiansa syá¶
kuoleman pelko herá¤á¤
ne joukkoja ikkunas alle kerá¤á¤
ká¤tesi ristiin laita
ettei perkele niskojasi taita [x2]

Pimeyden morsian...

Syksyllᤠpimeys henkiin herá¤á¤...

Joka ilta kun lamppu sammuu... [x2]