Unilaulu

Kun on aika tullut harjata hampaat
lukea rukoukset ja laskea lampaat
antautua yön hellään syleilyyn
katsonut olet kaikkialta
komeroista ja sängyn alta
ettei demonisi siellä väijy

vaan jokin varjoissa liikahtaa
muumiverhojen takaa vainoaa
juosta koetat vaan et liikahtaa
paikaltasi pysty kuitenkaan
se jokin sinut kiinni saa

heräät hikisissä lakanoissa
omaan huutoosi ja uni on poissa
vaan silmiäsi tahdo et enää ummistaa
levolle ei laskenut luojasi
armias ei ollut, ei suojasi
painajaisiltasi ei se pelasta